DISKOGRAFIA

Omia yhtyeitä ja julkaistua äänitteitä:

Soundi (1985-1988) - 1988 muutimme nimeksemme Ranskalaiset Korot, ja sen kanssa teimme yhden keikan.

Suzy Gang (1990–1995)
 Singlet: "Odota mua" ja "Sä et saa" (Fazer Music, 1993) 
Hot Hit -tv-ohjelma (1993)
(Muutamia keikkoja Remu Aaltosen kanssa 1992–1995 Salossa ja Turussa)

(1998-2000, keikkoja Remu Aaltosen kanssa Turussa, Jaalassa ja Helsingissä)

Electric Lady (2009–) 
Albumi: Black Moon, O.R.A Music, 2011)

(Electric Lady: Esiintyminen Ranskassa A440-festivaalilla vuonna 2010)

MINNA ORA 40 VUOTTA TIEN PÄÄLLÄ TARINAT

(Julkaistu facebookissa)

"SOUNDI" vuosina 1985-1988

Hei Kaverit, nyt saa onnitella Tänään 13.1.2026  juhlistan 40 vuotta tien päällä juhlapäivää!!! Tässä tarinoita vuosien varrelta.

Heitin ekan laulu/bändikeikkani 13.1.1986 Salossa Puljun nuorisotilassa, yhdessä ensimmäisen bändini kanssa. Mun luokkakaverini Petteri Määttänen pyysi mua hänen ja kavereidensa perustamaan kokoonpanoon, joka kantoi nimeä Soundi. Oli koelaulut ja kaikki!!! Lopulta kuulin ilouutisen että mut oli valittu mukaan bändiin. 

Eka keikka oli tulossa pian ja ehdittiin treenata 6 päivää ennen H-hetkeä. Keikalla oli tietysti paikalla myös lehdistön edustaja, ja silloin pääsin ekaa kertaa lehtien sivuille ja ihan hyvät arvostelut saatiin. Voi miten se tuntui ihanalta teini-ikäisestä Minna Saarisesta (tyttönimeni). Kiitos arvostelun kirjoittajalle! Tämä rohkaisi jatkamaan ja tuki nuoren itsetuntoa! Meistä tehtiin ihan oikea lehtijuttukin, joka tuntui todella jännittävältä siihen aikaan.

Rakastuin siis laulamiseen ja keikkailuun ja sille tielle jäin ja varmaan tulen hautaan saakka jatkamaan. Onpa ollut hauska palata ajassa taaksepäin ja muistella kaikkia näitä ihania hetkiä musiikkiurallani.

Alla eka videomme Puljun nuoristotilasta, missä olimme keikalla. 

Biisin nimi on "Ja Mä Haluan" jonka lyriikka oli mun ja sävel Soundin kitaristin Kimmo Heinon. Voi hitsi miten dramaattista esiintymistä meikäläisellä, pieni "Kim Wilde".  Soundin rumpalina toimi Petteri Määttänen, bassossa Marko Ahlqvist ja synteettisissä soittovälineissä alkutaipaleella soitti Janne Tuominen ja kitarassa ja biisintekijänä Kimmo Heino. Kiitos vielä ihanille soittokavereilleni kun sain jakaa ihanaa teini-ikääni teidän kanssa, kiitos kun valitsitte mut bändiinne, joka toimi kolmisen vuotta. Soitimme aika paljonkin keikkoja ja oltiin vissiin ihan suhteellisen suosittu bändi siihen aikaan Muistaakseni...ellen muista väärin...

"RANSKALAISET KOROT" vuonna 1988 

Soundin elämänkaaren loppupuolellla halusimme jotenkin uudistua ja jostain kumman syystä vaihdoimme bändin nimeksi "Ranskalaiset Korot". Olisikohan nimen vaihdoksen syynä ollut se, että basistimme vaihtui Julle Paanaseen ja kiipparistimme tilalle oli tullut kitaraan Vesa Manninen ja ehkä soitimme myös hieman intensiivisimpiä uusia biisejä. Yritettiin vissiin tehä jotain hienoo, ja oli tarve uudistua. No tämä yhteissoitto ei kuitenkaan vienyt sen pidemmälle matkalle, teimme yhden keikan Salon Vuohensaaressa, joka ei saanut mitään hirmu hyviä arvosteluita..."Ranskalaiset Korot eivät kulkeneet kovinkaan kepeästi. Alkuihmettelyn jälkeen intesiivirock alkoi kuitenkin vaikuttaa toivotulla tavalla. Vahvaääninen laulaja Minna Saarinen opetti Koroille uusia kuvioita" (Salon Seudun Sanomat)

Joten ehkä tähän oli hyvä lopetella Soundin ja Ranskalaisten Korkojen musiikillinen taival. Kiitos kaikille soittokavareilleni näistä opettavaisista vuosista :)

"SEKALASISET VUODET" 1988-1990

Mun taustalaulajan urani käynnistyi Aarni Varjonen Jugend bändissä 1987. Turkulainen Aarni teki omia biisejä ja tämä bändi koostui Turku / Salo / Suomusjärvi akselin soittajista. Sain levyttää myös soolona Aarnin sinkun nimeltä `"Ruiskukka",  ja sekös oli mahtavaa nuoresta laulajasta. 

Sitten eräänä päivänä Aarnin kontaktien kautta minuun otti yhteyttä 1988 Turkulainen sanoittaja Jukka Alihanka ja kysyi olisinko kiinnostunut taustalaulajan duunista Tuula Amberlan tulevalla levyllä. No arvatkaa vaan olinko onneni kukkuloilla, pääsisin laulamaan oikeasti liksaa vastaan levylle. Samalla levyllä lauloi kanssani myös Anna Hanski, joka sen jälkeen nousi kuuluisuuteen omalla soolotuotannolla. Muistan vain, että nämä äänitysstudio sessiot olivat todella hauskoja ja olin niin rinta rottingilla tästä duunista. Äänitimme näitä juttuja Turussa Bogart Company yhtyeen kitaristin Veijo Mäen studiolla. Mutta se tunne, kun sai ekan kerran oikeasti palkkaa muusikon työstä oli muuten hurjan mahtavaa. 

Tästä se sitten lähti ja matkan varrella olen tehnyt paljonkin stemma ja taustalauluja erinäisissä kokoonpanoissa, sekä myös mainoksiin ja piirrettyihin. Yksi näistä lasten piirretyistä oli WINX sarjan tuotantokaudet 1-3. Kiitos Salolaiselle Up Tempon Bruno Lähteenmäelle kun sain laulaa näitä piirrettyjen juttuja ja mainoksia, nautin näistä ihan satasella ja rakastan tehdä stemmoja korvakuulolta. Mulle turha laittaa eteen nuotteja, stemmat vaan tulee ja näiltä ajoilta sainkin nimen `stemmakone` .

Sitten oliskohan ollu jotain 1988-1989 aikoihin kun olin taustalaulajana Lohjalaisessa Satama nimisessä kokoonpanossa. Tämän bändin kanssa teimme muutaman keikan jopa Tanskassa asti, taisi olla joku ystävyyskaupunki juttu, mutta että ihan ulkomailla asti tuli käytyä. 

Ja arvatkaa minkä sinkun löysinkään vielä kätköistäni. Olin siis tutustunut Amberlan levytysten aikana Jukka Alihankaan ja hän päätti perustaa vyonna 1990 tyttöbändin ja pyysi mut mukaan siihen taustalaulajaksi usean muun tytön kanssa. Voi taivas mitä poppista se olikaan, mut suostuin yhteen sinkkuun, joka jäi mun osalta ainoaksi, koska sitten tuli Suzy Gang ja siitä lisää ensi kerralla...

"SUZY GANG" vuosina 1990-1992

No niin, nyt ollaan päästy muisteloissa vuoteen 1990. Sinä kesänä perustin uuden kokoonnpanon yhdessä Kari Oran, Jouni Lampisen, Kai Schneiderin, Tomi Holopaisen sekä Päivi Moilasen kanssa, joka sai nimekseen Suzy Gang. (Myöhemmin kitaristi Jouni Lampisen paikalle tuli Kari Vitikainen ja Tomi Holopaisen paikalle basisti Iku Viitanen ja hän vaihtui Ossi Mäenpäähän, jonka tilalle lopulta nousi basson varteen Hepa Heinonen)

Haluttiin olla todella ROCK ja niinhän me oltiinkin. Alla hienoja lehtileikkeitä, joissa todellakin seistään aatteemme takana. 

Aloimme harjoitella Salossa Isonkylän koulun treenikämpällä ja päätavoitteenamme oli tehdä omia suomenkielisiä rockbiisejä. Meillä oli hurja halu päästä keikoille ja lopulta meillä oli myös oma keikkabussi ja vaikka bussin kyljet olivat hieman ruosteiset niin siitä huolimatta se oli upea juttu! Oli kyllä niin siistiä astua bussin kyydistä ulos keikkapaikalle ja röyhistää nahkatakin rintamuksia ja olla näin hienon kokoonpanon laulaja. 

Suurin osa omista biiseistä tehtiin yhdessä bändin kanssa treeniksellä, ja osa sävellettiin Kari Oran kanssa ja mä tekstitin kappaleita. Myöhemmin saimme tekstitysapuun salolaisen Nipa Niemisen sekä myös Pauli Hanhiniemen, mutta näistä levytyksistä kerron seuraavassa osassa lisää. Myös ei bändissä soittanut salolainen Jari Linden sävelsi meille yhden biisin, johon Pauli Hanhimiemi teki tekstin, mutta se biisi ei koskaan päätynyt leyvlle asti.

Alkutaipaleeleella tehtiin paljon keikkoja sielllä sun täällä, välillä oli sukseeta, ja välillä ei. Yksi mieleenpainuvimmista keikoista oli, kun mä olin myynyt keikan Vantaan isoon keikkamestaan ja omistaja teki mun kanssa lippudiilin, eli saatiin 70% lipuista. Hän kehui, että paikassa on aina vähintään 100 ihmistä niin saatte aina kulunne pois. No diili lyötiin lukkoon ja lähettiin keikalle isolla bussilla ja ison äänentoistolaitteiston kera. No kun pääsimme paikalle niin omistaja hieman nolona alkoi mulle kertoa, että saapa nähdä tuleeko tänään porukkaa kun eilen täällä oli Neon 2 ja paikka oli ollut tupaten täynnä ja kaikki Vantaalaiset vissiin oli suurinpiirtein olleet paikalla. Jaksavatkohan enää tänään lähteä mestoille...No me kasattiin kamat ja valmistauduttiin keikkaan. Se alkoi ja vau, paikalla oli yksi häijyn näköinen tyyppi etupöydässä istumassa ja baarin takaosassa 2 tyyppii pelas biljardii...No ei se mitään, me päätettiin et aina tehään hyvä keikka vaikka ei ois ku baarimestari paikalla. Alettiin soittaa ja sitten muutaman biisin jälkeen se etuosan tyyppikin alkoi vittuilla mulle ja sano et anna poikien soittaa. Rumpali meinas hypätä lavalta kovistelemaan miestä, mut mä sit vaan katosin takahuoneeseen ja kundit soitti yhen instrumentaalin. Sitten tuli keikkaliksan maksun aika ja omistaja tuli takahuoneeseen hoitamaan maksun. Oli sovittu lipunhinnaksi 10 markkaa. Hän antoi rahat mulle ja sanoi, tässä nyt tää liksa 7 markkaa ja antoi sen mulle. Mä ihan pahana, et hitto siel oli kyl 3 tyyppii, ni se tekee kyl 21 markkaa. Omistaja siihen, et eiku ne 2 siel takana oli baarin työntekijöitä jotka pelas biljardii...Ei saakeli, et nyt naurattaa, mut silloin oli kyl kaikilla aikamoinen ketutus päällä. Mut kieltämättä näistä stooreista mitä muusikot kohtaavat, saisi kyllä sellaisen huumoorikirjan et oksat pois. 

Sen keikan jälkeen kyllä hetken mietin, että haluunko enää nousta lavalle kuuntelemaan vittuilua, mutta onneksi bändin jätkät sai mut takaisin raiteilleen ja musiikkiurani jatkui ja onneksi jatkui, sillä tulevat vuodet ovat olleet niin täynnä kaikenlaista upeaa. 

Oltiin mm. Suzy Gangin alkuvuosina soittamassa esim. Renny Harlinin omistamassa Hard Rock Cafessa Helsingissä ja sekös oli aloittelevasta bändistä upeaa. Osallistuimme myös Kalajoella Juhannuksena 1991 bändikilpailuun ja mä voitin erikoismainintapalkinnon ja sain palkinnoksi ihka oikean Shure 58 mikin. Se on mulla vieläkin tallessa, mutta hieman kolhiintuneena kylläkin. Vuonna 1993 osallistuimme myös Suomen Rock Sm kisoihin ja muistaakseni tulimme kolmanneksi Turun karsinnoissa. Kyseisen karsinnan voitti silloin Anssi Kelan silloinen bändi Pekka ja Susi ja lopulta tämä bändi voitii koko skaban Tässä tarinaa alkuvuosistamme, jatkan Suzy Gangin kertomusta seuraavassa osassa lisää, kun Remu Aaltonen tuli bändimme elämään ja mitä sitten tapahtuikaan

"SUZY GANG" 1993-1995 / ROCK ROSE 1995-1997

Tässä osassa kerron 1993-1997 väisestä ajasta, kun Suzy Gang bändimme oli kovimmillaan. Edellisessä osassa käsittelin tämän bändin alkuaikoja, mutta mitä sitten tapahtuikaan kun tapasimme Remun.

 Lähetin demomme joskus 1992 Remulle, koska halusin tarjota bändiämme keikalle hänen omistamaansa ravintolaan Helsingissä. Päällikkö kuunteli tuotoksemme ja diggasi kuulemastaan ja jäi miettimään asiaa. No siitä muutaman viikon päästä Remu oli tulossa soolona Somerolle keikalle ja bändimme pojat kehottivat mua menemään tapaamaan häntä face to face. Olimme nimittäin keksineet, että kysyisimme jos Remu lähtisi Suzy Gangin kanssa vetämään Ganesia uuteen Salolaiseen ravintolaan (Hard times Cafe). No Remu suostui ottamaan nuoren laulajan takahuoneeseen kuulemaan mitä mulla oli asiaa. Kyllä meikäläistä silloin jännitti, mutta esitin hänelle yksinkertaisen kysymyksen: "Lähtisitkö heittää Hurriganes keikan meidän kanssa?"  Remu katto mua hetken pizzansa takaa ja sanoi "Kyl mä lähen! Onk se sun bändi tyttöbändi?" 

No lähti silti vaik ei oltu tyttöbändi ja me tehtiin ihan eka Remu plays Hurriganes keikka Salossa 1993! Hitto miten hieno juttu se oli, soitettiin ensin oma Suzy Gang setti ja sitten Remu nousi meidän kanssa lavalle ja voi taivas mitä menoa ja komentoa se oli ja porukka aivan pähkinöinä ja talo täynnä yleisöä. Se oli yks hienoimmista musiikillisista hetkistä missä oon ollut mukana.         Ja tästä alkoi myös Remun "Remu plays Hurriganes" -keikkailu, joka on jatkunut ihan viime vuosiin asti.

 Teimme vielä muutamia yhteisiä keikkoja ja siiten Remu lähti meidän kanssa studioon Paraisille tekemään demoa. Hän jopa lauloi mulle stemmoja ja vähän sovitti biisejämme. Sitten hän nappasi demokasetin mukaansa ja vei sen Fazer Musicin Timo Lindströmille, joka ihastui bändimme ja saimme sinkkudiilin. Kiitos Remu kun jeesasit meitä niin suurella sydämellä. 

Saimme sinkkumme sovittajaksi Janne Louhivuoren ja äänittäjänämme oli Tmo Löyvä ja äänitykset tehtiin Finnvoxin studiolla. Ekalla cd-sinkulla joka julkaistiin 1994 olivat biisit: Odota mua Nukkekoti ja Sä et saa. Päästiin jopa Hot Hit-tv ohjelmaan! 

Tehtiin keikkoja, mutta sinkku ei sitten kuitenkaan lähtenyt kunnolla lentoon. Tässä vaiheessa minulle syntyi myös ensimmäinen lapseni ja siinä samassa me väännettiin uusia biisejä. Silloin porukkaamme tuli mukaan Pauli Hanhimiemi sanoittajan rooliin. Levy-yhtiössä pidettiin palaveri ja he ehdottivat, että vaihtaisimme bändin nimen vähän myyvemmäksi nimeksi.. ööö, no joo sitten yhdessä siellä keksimme nimen Rock Rose ja toinen sinkkumme julkaistiin 1996 sillä nimellä ja biisit olivat: Pojat pitäneet ei melua puuhistaan, Mielikuvissa ja Etkö uskaltanutkaan. Mikko Karmila sovitti sinkun ja kieltämättä soundimaailma muistutti hieman Kolmatta Naista ja kun mukana vielä Hanhiniemen lyriikat niin olihan se sinkku varsin rock! Mutta eipä lähtenyt isommin lentoon sekään sinkku, vielä joitakin keikkoja tehtiin, mutta pikkuhiljaa bändi vähän niinkuin kuivui kasaan. Nämä vuodet olivat kyllä niin unohtumattomia musiikillisessa mielessä ja Suzy Gang oli yksi tärkeimmistä kokoonpanoista missä oon saanut ollut mukana laulajana ja biisinkirjoittajana. Kiitos kaikille, jotka olitte tekemässä kanssani näitä vuosia Kiitos Kari Ora, Hepa Heinonen, Kari Vitikainen ja Kai Schneider näistä sinkuistamme, jotka yhdessä toteutettiin!

"TEENDREAMS" vuodesta 1997

Suzy Gang yhtyeeni oli lopetellut uraansa ja uutta musajuttua alkoi pukata. Näihin aikoihin Saloranta Matti (laulu ja basso) ja Ville Witka (kiipparit ja piano) saivat ajatuksen bändistä, joka esittäisi Cisse Häkkisen levyttämiä vanhoja kappaleita. Mukaan pyydettiin taustalaulajiksi minut ja Ansu Aaltolehto (Babitzin sisarukset ), kitaraan Kari Ora ja rumpuihin Honey Aaltonen. Ryhmä oli nyt kasassa ja alettiin äänittämään ensimmäistä Ep-levyä Witkan levy-yhtiö Avalantille. 

Sain soolona laulettavaksi tähän äänitteeseen hienon vanhan biisin "It´s in his kiss". Muut biisit olivat Gipsy Woman, Only one ja Be my baby. 

Keikkoja tehtiin siellä ja täällä ja myös yhteiskeikkoja Remun kanssa tuli tehtyä Turussa (Fenix), Helsingissä (Tavastia) ja Jaalassa (Vanha Kelo). Ensin esiinnyimme Teendreamsillä, sitten yhteisesti Ganes veto Remun kanssa, missä minäkin sain soittaa taustalaulujen lisäksi sähköskebaa. Se oli Cool!!! Näillä keikoilla oli mukana myös Cisse Häkkisen pojan bändi "Madison". 

Elämä on muutosta ja niin Teeandreamsillakin.. Joskus Milleniumin paikkeilla kiippareihin nousi Villen tilalle Karl Sinkkonen ja taustalauluun vierelleni Pinja Hanski tuuraamaan Ansua äitiysloman ajaksi. Myös Samuli Jokinen teki kanssamme keikan kiippareiden takana 2014 Helsingissä Golden Classic Cafessa. 

Teendreams on tehnyt viimeisen keikkansa vuonna 2023 Honey Aaltosen muistokonsertissa Helsingin Tavastialla kiippareissa Tero Pulkkinen ja rummuissa Biitti Nieminen. 

Mutta arvatkaas mitä! Jos joku hyvä keikka olisi tarjolla, niin luulenpa että tämä bändi on mahdollista jälleen kasata tienpäälle muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen, eihän me olla koskaan itseämme kuopattu bändinä!